apkārtnē. — Latvijas Saule, 43/44. Rīgā.
Šturms E., 1935. Die vorgeschichtlichen Probleme des Kurenlandes. — Sb. Rig., 1934.
Šturms E., 1936a. Latvijas akmens laikmeta materiāli. — Latviešu aizvēstures materiāli, 2. Rīgā.
Šturms E., 1936b. Zur Vorgeschichte der Liven. — ESA, X.
Šturms E., 1936c. Vi Ikumuižas ezera atradumi. — SM, 2.
Šturms E., 1938. Baltische Alkhügel. — In: Conventus Primus historicorum Balticorum Rigae, 16–20. VIII. 1937. Acta et relata. Rīgā.
Šturms E., 1939. Sēli. — In: Latviešu konversācijas vārdnīca, 19. Rīgā.
Šturms E., 1950. Die Ausgrabungen in Rutzau und Bauske mit einem Exkurs: frühgeschichtliche Fundgruppen und heutige Dialektgrenzen in Lettland und Litauen. — In: Ur- und Frühgeschichte als historische Wissenschaft. Festschrift zum 60. Geburtstag von E. Wahle. Heidelberg.
Talko-Hryncewicz J., 1920. Przyczynek do paleoetnologii Litwy. Cmetarzysko na Arjańskiej gorce w majetnosci Unji pod Wierzbolowen, pow. Wolkowyszii, gub. Suwalska. — Prace i materjaly antropologiczno-archeologiczne i etnograficzne, I, 1–2. Kraków.
Tallgren А.M., 1910. Suomen karjalan rautakaudesta. — In: Karjalan Kirja, 1. Porvoo.
Tallgren А.M., 1916. Fomsaker från Olonets på Historiska Museet i Helsingfors. — Finskt Museum, XXIII. Helsinki.
Tallgren А.M., 1918. Muutamia uusia muinaislöytöjä ja kaivauksia. — Suomen Museo, 25. Helsinki.
Tallgren А.M., 1922. Zur Archäologie Eestis, I. Dorpat.
Tallgren А.M., 1924. L’Orient et l’Occident dans l’âge du fer finno-ugrien. — SMYA, XXXV, 3.
Tallgren А.M., 1925. Zur Archäologie Eestis, II. Dorpat.
Tallgren А.M., 1926. Suomalais-ugrilainen muinaistiede. — Suomen Suku, 1. Helsinki.
Tallgren А.M., 1928. Les provinces culturelles finnoises de l’âge récent de fer dans la Russie du nord. — ESA, III.
Tallgren А.M., 1929. Zur osteuropäische Archäologie. — Finnisch-ugrische Forschungen, XX. Helsingfors.
Tallgren А.M., 1931a. Biarmia. — ESA, VI.
Tallgren А.M., 1931b. Suomen muinaisuus. — In: Suomen historia. Porvoo; Helsinki.
Tallgren А.M., 1932. Suomen karjalan rautakaudesta. — In: Karjalan Kirja, 2. Porvoo; Helsinki.
Tallgren А.M., 1938a. Inkerinmann muinaisasutuksesta. — In: Suomalainen Tiedeakatemia. Esitelmät ja pöytäkirjat 1937. Helsinki.
Tallgren А.M., 1938b. The prehistory of Ingria. — ESA, XII.
Tamla T., Jaanits K., 1977. Das Gräberfeld und der spätneolithische Siedlungsplatz von Paju. — Изв. АН ЭССР. Обществ, пауки, 1.
Tamla Ü., 1977. Das Tarandgrab vom Mōigu-Peetri. — Изв. AH ЭССР. Обществ, науки, 1.
Tamm J., 1976. Zur Geschichte des mittelalterlichen Marstalles von Tallinn. — Изв. АН ЭССР. Обществ, науки, 1.
Tamm J., 1979. Über die archäologischen Untersuchungen der Nikolaikirche. — Изв. АН ЭССР. Обществ, науки, 4.
Tamm J., 1980. Über die archäologischen Ausgrabungen in der Umgebung der Nikolaikirche. — Изв. АН ЭССР. Обществ, пауки, 4.
Tarasenka P., 1928. Lietuvos archeologijos medžiaga. Kaunas.
Tarasenka P., 1934. Apeiginiai Lietuvos piliakalniai. — Židinys, 11. Kaunas.
Tarasenka P., 1956. Lietuvos piliakalnis. ViInius.
Tarasenka P., 1958. Pádos akmenyje. Vilnius.
Tautavičiené В., 1974. Šarkų (Silales raj.) senkapis. — AETL, 1972 ir 1973 m.
Tautavičius А., 1955. Rytų Lietuvos pilkapiai. — MAD, 1.
Tautavičius А., 1957. Kapitoniskių pilkapiai. — MAD, 1.
Tautavičius А., 1958. Šalčininkų rajono pilkapynų tyrinéjimai. — ILKI, I.
Tautavičius А., 1966. Lietuviu ir jotvingių genčių gyventų plotų ribų klausimu. — Тр. АН Лит ССР. Серия А, вып. 2 (21).
Tautavičius А., 1970. Vakarinés Žemaitijos dalies moterij kepuraités IX–XII a. — In: Muzeijai ir paminklai. 1970. Vilnius.
Tautavičius А., 1972. Prekybiniai-kulturiniai rysiai V–VIII amžiais. — In: Lietuvos gyventojų prekybiniai ryšiai I–Xl IIa. Vilnius.
Tautavičius А., 1981. Zemaičiu etnogenezé (archeologijos duomenimis). — In: Iš lietuviu etnogenezes. Vilnius.
Teesid Congressus, 1970. Congressus, Tertius internationalis Fenno-Ugristarum. Tallinn.
Tischler O., 1877. Bericht über die prächistorisch-antropologischen Arbeiten der Physikalisch-Ökonomischen Gesellschaft. — Schriften der Physikalisch-Ökonomischen Geselschaft, Bd. 18. Königsberg.
Tischler O., 1902. Ostpreussische Altertümer aus der Zeit der grossen Gräberfelder nach Christi Geburt. Königsberg.
Thomsen V., 1890. Beröringer mellem de finske og de baltiske (litauisk-lettiske) Sprog. København.
Toeppen M., 1858. Atlas zur historisch-comparativen Geographie von Preussen. Gotha.
Toeppen M., 1870. Geschichte Masurens. Danzig.
Toivonnen J.N., 1953. Zur Frage der finnisch-ugrischen Urheimat. — Journal de la Societ Finno-Ougrien, 56-1. Helsinki.
Tõnisson E., 1962. Eesti aardeleiud 9.-13. sajandist. — In: Muistsed kalmed ja aarded. Tallinn.
Tõnisson E., 1965. Lōhavere linnamägi. Tallinn.
Tõnisson E., 1966. Liivi kääbaskalmistud Krimuldas. — Изв. AH ЭССР. Обществ, науки, 1.
Tõnisson E., 1974. Die Gauja-Liven und ihre materielle Kultur (11. Jh. — Anfang 13. Jhs.). Ein Beitrag zur ostbaltischen in der Eisenzeit Tallinn.
Tõnisson Е., 1977. Soontagana maa ja tema maalinn. — Eesti Loodus, 10. Tallinn.
Tõnisson E., 1981. Esiaja ahjud Ecstis. — Изв. АН ЭССР. Обществ. науки, 1.
Trautmann R., 1910. Die altpreußischen Sprachdenkmäler. Göttingen.
Trummal V., Arheoloogilised kaevamised Tarlu linnusel. — Уч. зап. Тартуского гос. ун-та, 161. Тарту.
Trummal V., 1970. Arheoloogilised kaevamised Tartu vanalinna territoriumil. — Уч. зап. Тартуского ун-та, 258. Тарту.
Trummal V., 1974. Lisandied Vana-Tartu ajalcole. — Уч. зап. Тартуского ун-та, 340. Тарту.
Tyszkiewicz Е., 1842. Kernów i Troki. — Tygodnik Petersburgski, 1842.
Tyczkiewicz К., 1871. Wilija i jej brzegi. Drezno.
Urbanavičius V., 1970a. Graužių, Kédainių raj., senkapio tyrinéjimai 1969 metais. — AETL, 1968 ir 1969 m.
Urbanavičius V., 1970b. Graužių lobis — MAD, 3.
Urbanavičius V., 1970c. Ruseinių senkapio, Kédainių raj., tyrinéjimai 1968 ir 1969 metais. — AETL, 1968 ir 1969 m.
Urbanavičius V., 1974. Lakštaičių-Meškių (Šiaulių raj.) senkapio kasinéjimai 1973 m. — AETL, 1972 ir 1973 m.
Urbanavičius V., 1979. Jakštaičių senkapis. — In: Lietuvos archeologija, 1. Vilnius.
Urtāns V., 1982a. Kalniešu otrais kapulauks. — In: Latvijas PSR Vēstures muzeja raksti. Arheoloģia. Rīgā.
Urtāns V., 1962b. Ко jaunu deva izrakumi Aizkraukles Lejasbitēnos. — RT, 1961.
Urtāns V., 1963. Dažas atziņas par Lejasbitēnu kapulauku. — RT, 1962.
Urtāns V., 1964a. Aizkraukles ekspedīcijas 1963. gadā izrakumi (Lejasbitenu) kapulaukā, apmetnēs, pilskalnā un pie upurozola. — RT, 1963.
Urtāns V., 1964b. Latvijas 5. — 9. gs. depoziti. — AE, VI.
